[astra_breadcrumb]
Muuttoliike Ruotsissa
Linda Stenström
Ruotsin muuttoliikehistoria
1800-luvun puolivälin ja vuoden 1930 välillä noin 1,3 miljoonaa ruotsalaista muutti Pohjois-Amerikkaan. Tämä jätti syvät jäljet Ruotsin kehitykseen. Maastamuuton syitä olivat muun muassa köyhyys, uskonnollinen vaino, pessimistinen näkemys tulevaisuudesta, poliittisen vapauden puute, seikkailun halu ja kultaryntäykset.
Ensimmäinen maailmansota ja Yhdysvaltojen maahanmuuttorajoitukset hidastivat maastamuuttoa, joka oli Ruotsissa vakava yhteiskunnallinen ongelma. Toisen maailmansodan jälkeen maastamuutto kääntyi Ruotsissa maahanmuutoksi, kun maahan saapui pakolaisia Saksasta, Pohjoismaista ja Baltiasta. Vuodesta 1930 lähtien Ruotsin vuosittainen maahanmuutto on ollut suurempaa kuin maastamuutto lukuun ottamatta muutamaa vuotta 1970-luvulla.
1960-luvun lopussa Ruotsiin perustettiin uusi viranomainen, Ruotsin maahanmuuttovirasto, ja maahanmuuttoa alettiin säädellä. Ruotsiin töihin haluavilla henkilöillä piti olla todistus sekä työtarjouksista että asumisesta, ja maahan pääsi vain, jos katsottiin, että ruotsalaiset työttömät eivät voineet tehdä kyseistä työtä. Säädös ei koskenut Pohjoismaista muuttavia eikä pakolaisia, mikä johti mittavaan maahanmuuttoon Suomesta ja myös Chilestä (vuoden 1973 sotilasvallankaappauksen takia).
Ruotsin kansalaisuuden hakemiseen vaadittua asumisjaksoa lyhennettiin seitsemästä viiteen vuoteen, ja Pohjoismaiden kansalaisille jakso oli kaksi vuotta. Samat vaatimukset ovat voimassa nykyäänkin.
Vuonna 1985 otettiin käyttöön uusi järjestelmä turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Vastuu siirrettiin työmarkkinaviranomaisilta (AMS) maahanmuuttovirastolle.
1980-luvun puolivälissä Iranista ja Irakista, Libanonista, Syyriasta, Turkista ja Eritreasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä alkoi kasvaa.
1990-luvulla Ruotsi otti vastaan noin 100 000 pakolaista entisen Jugoslavian alueelta Balkanin sodan takia.
Vuonna 2015 Ruotsiin tuli paljon pakolaisia Lähi-idästä sodan ja terrorismin vuoksi. Vuoden loppuun mennessä Ruotsista haki turvapaikkaa lähes 163 000 henkilöä, joista 51 000 oli kotoisin Syyriasta. Vuonna 2016 Ruotsi siirtyi EU:n avokätisimmästä turvapaikkapolitiikasta EU:n minimitasolle lakimuutosten takia, jotka koskivat muun muassa väliaikaisia rajatarkastuksia, väliaikaista oleskelulupaa ja rajoitettua perheenyhdistämistä. 1.3.2016 säädettiin laki maahanmuuttajien vastaanottamisen yhteisestä vastuusta. Lain nojalla kaikkien kuntien on otettava vastaan tietty määrä pakolaisia. Vuonna 2019 Ruotsiin tuli lähes 22 000 turvapaikanhakijaa, eniten Syyriasta, Iranista ja Irakista.
Perheenjäsenten maahanmuutto on ollut useiden vuosien ajan yleisin maahanmuuton syy Ruotsissa. Vuodesta 2019 lähtien työmarkkinoihin liittyvät syyt ovat olleet yleisin syy Euroopan ulkopuolella syntyneille anoa lupaa muuttaa Ruotsiin.
Ulkomailla syntyneiden väestötiedot Ruotsissa
Vuonna 2019 Ruotsissa oli noin 2 miljoonaa ulkomailla syntynyttä. Se on noin 20 % maan väestöstä. Useimmat heistä ovat syntyneet Syyriassa (noin 191 000), Irakissa, Suomessa, Puolassa ja Iranissa.
Kuva 1. Ulkomailla syntyneiden asukkaiden määrän kehitys Ruotsissa vuosina 1900–2019
Ulkomailla syntyneitä asuu eniten Ruotsin kolmen suurimman kaupungin, Tukholman, Göteborgin ja Malmön, alueella. Tukholman alueen väestöstä noin 26 % on ulkomailla syntyneitä, kun Norrbottenin alueella (missä Piteå sijaitsee) ulkomailla syntyneitä on vain 12 %. Piteån kunnan väestöstä vain noin 7 % on ulkomailla syntyneitä.
Kuva 2. Ulkomailla syntyneiden prosenttiosuus alueittain vuonna 2019
Ulkomailla syntyneiden työllistyminen
Vuonna 2019 työssä käyvien, 15–74-vuotiaiden työllisyys oli Ruotsissa syntyneillä 70,3 % ja ulkomailla syntyneillä 61,6 %. Alhaisin työllisyysaste on väestöllä, joka on asunut Ruotsissa vasta vähän aikaa, mutta vuodesta 2000 lähtien työllisyysaste on noussut kaikissa ryhmissä. Kasvu on ollut suurinta Euroopan ulkopuolella syntyneiden, Ruotsissa vähintään 10 vuotta asuneiden ryhmässä. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan Ruotsin yleisimmät ammatit ovat kotihoidossa tai vanhusten asumispalveluissa työskentelevät lähihoitajat, myyjät ja peruskoulunopettajat. Euroopan ulkopuolella syntyneiden ryhmässä yleisimmät ammatit ovat siivooja ja lähihoitaja. Lähes 60 % kaikista Ruotsin siivoojista on ulkomailla syntyneitä.
Vuonna 2019 Ruotsin työttömyysaste oli 6,8 %. Ruotsissa syntyneiden osalta luku oli 4,4 % ja ulkomailla syntyneiden osalta 15,1 %.
Kuva 3. Työllisyys- ja työttömyysaste syntyperän mukaan vuosina 2005–2019
Se, kuinka kauan henkilö on asunut Ruotsissa, vaikuttaa yhteiskuntaan kotoutumiseen. Suurimmat erot ovat nähtävissä koulutuksessa, työllisyydessä ja työoloissa, taloudessa, asumisessa ja demokraattiseen osallistumiseen. Euroopan ulkopuolella syntyneiden ja Ruotsissa 0–9 vuotta asuneiden ryhmä erottuu muista maahanmuuttajaryhmistä esimerkiksi siten, että heillä on heikommat koulutulokset, heikompi työmarkkina-asema ja alhaisempi tulotaso, ja useammat heistä asuvat ahtaasti. Tässä ryhmässä yleisin synnyinmaa on Syyria (28 %) ja yleisin ikä 20–39 vuotta. Euroopan ulkopuolella syntyneiden ja Ruotsissa yli 10 vuotta asuneiden ryhmässä koulutulokset, työmarkkina-asema, tulotaso ja tilanahtaus ovat paremmalla tasolla kuin edellä mainitussa ryhmässä, mikä osoittaa ajan merkityksen yhteiskuntaan kotoutumisessa. Tässä ryhmässä kolmannes on kotoisin Iranista tai Irakista ja noin puolet ryhmään kuuluvista on asunut Ruotsissa yli 20 vuotta.
Kotoutumispalvelut
Ruotsin maahanmuuttovirasto käsittelee niiden henkilöiden hakemuksia, jotka haluavat asua Ruotsissa ja hakea Ruotsin kansalaisuutta. Ruotsin julkisella työvoimapalvelulla ja kunnilla on erilliset vastuualueet uusien maahan tulijoiden kotouttamisessa. Julkisella työvoimapalvelulla on koordinointivastuu työmarkkinoille kotoutumisessa, ja kunnat ovat vastuussa esimerkiksi asumisesta ja ruotsinkielisestä koulutuksesta. Uudet maahanmuuttajat osallistuvat kotoutumisohjelmaan, jota hallinnoi Ruotsin julkinen työvoimapalvelu. Ohjelma on suunnattu henkilöille, joille on myönnetty oleskelulupa pakolaisena, toissijainen suojeluasema tai perheenjäsenen asema.
Lähteet
Ruotsin tilastokeskus
Ruotsin tilastokeskus Integration – a Description of the Situation in Sweden, Integration: Report 13
Ruotsin maahanmuuttovirasto